12 tammikuuta 2018

Kohti TOKO-kisoja -kurssi 1/2

Kun tein päätöksen agilityn lopettamisesta heti kuullessani luustokuvien tulokset, oli aika miettiä mitä kivaa keksitään rally-tokon lisäksi. Meillä on aina ollut kaksi lajia päälajeina, joten eihän sitä nytkään osaa vain yhtä lajia treenata. Bongasin sattumalta yhdistyksen sivuilta, että tulossa olisi Kohti TOKO-kisoja -kurssi, joka sisällöltään sopisi meille, vaikka ollaankin tokokisoissa käyty muutamia kertoja. Sen verran levällään meidän liikkeet ovat tällä hetkellä, kun niitä on aktiivisesti treenattu ties kuinka kauan aikaa sitten. Ajatuksena on tehdä myös tokosta kiva laji, tähän asti se on ollut vain sivulajina ja vähän ei-niin-kiva laji.



1/6 - Kontakti, seuraaminen ja perusasento

Ensimmäisenä tehtävänä oli ryhmässä kontaktiharjoitus. Kaikki menivät yhdessä kentälle ja otettiin tarvittava etäisyys muihin. Hetki palkkailtiin itsenäisesti koiraa kontaktista ennen varsinaista tehtävää. Rudi piti yllättävän hyvin kontaktia yllä, vaikka hallilla ei olla hirveästi käyty pitkään aikaan kuin agissa ja reilu kuukausi sitten pitkästä aikaa rallyn ratatreeneissä. Sinällään jo pelkästään hallilla vain kontaktin treenaaminen olisi pitänyt olla riittävän haastavaa ja siihen vielä muut koirat häiriönä. Tästä syystä en vaatinut Rudilta hirveän pitkää kontaktia palkkausten välissä. Vaihtelin aikaa kuitenkin tottakai, väli taisi olla aikalailla 0-15 sekuntia.

Varsinainen tehtävä oli minuutin aikana palkata mahdollisimman monta kertaa kontaktista. Kouluttaja kellotti tämän ajan kolmesti. Minuutin aikana pitäisi pystyä naksuttamaan 30 kertaa, jotta kontaktia vahvistaa tarpeeksi. Itse en kyennyt laskemaan samalla montako kertaa ehdin naksuttamaan eikä videoltakaan tullut laskettua, kun äänet olin jo napannut pois ennen kuin muistin, että piti se kuunnella. Rudi piti/palautti kontaktin niin hyvin, että eiköhän se ainakin 20-30 väliin mennyt. Itse vain olen älyttömän hidas palkkaamaan naksun jälkeen. Muuten olisi voinut mennä jopa 25-30 väliin.

Kentällä käytiin myös yksitellen tekemässä seuruuta. Aluksi näytettiin millaisella mallilla seuraaminen on. Tokon seuraaminen on ollut aina Rudille tylsää, kun se on vain sitä itseään muutamalla käännöksellä, pysähdyksellä ja vauhdinmuutoksella. Rudilla on kyllä hyvä perusasento, mutta seuraaminen saisi olla tiiviimpää ja kontakti voisi pysyä paremmin. Herkästi Rudi lähtee vähän turhankin kauas ja vielä nuuskimaan, kun huomaa eron tokon ja rallyn seuraamisessa. En ole tainnut vahvistaa tarpeeksi seuraamisen matkaa tai saanut siitä yhtä kivaa kuin rallyn seuraaminen. Rally-tokossa nimittäin kontakti pysyy paremmin eikä seuraaminen hajoa (enää ainakaan niin pahasti), kun kesken seuruun saa tehdä tehtäviä, joita se rakastaa. Rudi pääsee rallyssa palkkautumaan aina lyhyen seuraamisen jälkeen tehtävällä, jonka jälkeen taas malttaa seurata nätisti sen 3-5 metriä. Täytynee aloittaa ihan pienistä palasista taas, kun ei olla pitkään aikaan kunnolla treenattu tokoa. Etenkin nyt kun toko tuli agilityn tilalle ja on fiilistä treenata Rudin kanssa, jotta seuraavan koiran kanssa on helpompaa.

Lopuksi ohjaaja naksutteli aina kun meni hyvin ja minä sitä mukaa palkkailin. Päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että naksun jälkeen pysähdyn, palkkaan ja otetaan uusi lähtö. Rudi kun tahtoi namia syödessään käydä turhan kaukana ja palata takaisin. Rudi oli jonkin verran kierroksilla, jonka takia haukkui kentälle mennessä, joten palailtiin ainakin kahdesti pois kentältä. Kentälle menon kanssa täytyy selkeästi olla tosi tiukkana Rudin kanssa eikä antaa yhtään periksi. Haukku tuli myös kuunnellessa ohjeita ja kommentteja suorituksesta sekä muutamassa lähdössä. Kuten taisi kouluttajakin mainita, täytyy väsyttää Rudia ennen kuin tulee kentälle/kehään.

Muutamia hyviä vinkkejä tuli napattua myös muiden tekemistä seuratessa. Toki tuttuja juttuja, mutta niitä ei silti aina tule ajatelleeksi ennen kuin toinen niistä muistuttele. Tulipa listattua ne kerrankin ensin puhelimeen ja nyt myös tänne. Ei ainakaan unohdu ja pystyy helposti palaamaan lukemaan.

- Kun ohjaajalla on nami kädessä koira keskittyy liikaa palkkaan eikä itse tekemiseen. Siksi kädet ovat tyhjät siihen asti, kunnes naksautetaan.
- Kentällä treenatessa kannattaa tauon ajaksi antaa koiralle jokin käsky, jotta sillä on jokin tehtävä myös sen tauon aikana. Näin vältetään nuuskiminen ja koiran lähteminen muualle.
- Kentän ulkopuolella kannattaa laittaa koira häkkiin, jotta koira rauhittuisi siellä. Alusta sopii myös, jos siinä pysyy ja kykenee rauhoittumaan. Näin vältytään taas myös nuuskimiselta.
- Mikäli näyttää siltä, että treenatessa hajut vie vaikka mitä tekisi eikä ole itsellä parempaa tarjota kuin tyttöjen tuoksut, viedään koira häkkiin tai autoon. Kaikki kiva loppuu, jos ei kiinnosta. Tämän koira yleensä oppii melko nopeasti.



 Yllä oleva video kerralta 2/6 eikä 1/6!

2/6 - Jäävät ja seuraaminen

Kun ensimmäiselle tunnille menin vähän varoen ja jännittäen niin seuraavalle tunnille meninkin jo ihan eri fiiliksellä. Toko on ollut aina vähän epämukavuusalueella, vaikka sitä onkin tullut harrastettua vuosien varrella enemmän ja vähemmän. Ennakkokäsityksen lisäksi kaikki epäonnistumiset ovat entisestään ruokkineet ajausta ettei toko ole mun juttu. Ehkä se tästä hiljalleen, kun päästään Rudin kanssa vauhtiin. Tuskin koskaan menen enää kisoihin, mutta fiilistä olisi nyt rennolla otteella opettaa ja treenailla Ruun kanssa vaikka ihan EVL:n asti, jotta on helpompaa seuraavan koiran kanssa aloittaa. Jos itselle tulee jossain vaiheessa tokokoira.

Ensiksi katsottiin miten kotiläksyt oltiin tehty eli onko edistystä tapahtunut seuruussa. Olin ottanut kotona useampana päivänä 1-3 lyhyttä sarjaa teemalla kontakti, lähdöt, lyhyt seuruu ja käännökset. Erikseen kaikkia, koska selkeästi Rudille teki hyvää tehdä alkuun vain helppoja perusasioita. Kehitystä oli tapahtunut jo viikossa ja pystyi sen myös näyttämään, vaikka oltiinkin poikkeuksellisesti agiesteiden ympäröimänä. Agikenttä on Rudille hiukan vaikeampi paikka treenata, kun kierrokset nousevat paljon enemmän kuin  ei-agikentällä. Kouluttaja totesi myös tällä kerralla, että Rudilla olisi hyvä ottaa jonkin verran liikkeitä ennen kehään/treeniin menoa, jotta väsyisi hieman. Vireennouseminen ja liika energia nimittäin saa helposti Rudin haukkumaan. Todennäköisesti agikenttä olisi silti saanut kierrokset nousemaan liikaa, vaikka olisi jotain ottanutkin. Alussa jouduin palamaan kentältä pois ainakin kolmesti, kun kaveri pisti melkoisen metelin pystyyn, luullessaan ilmeisesti pääsevänsä agiliitelemään. Näytön jälkeen tehtiin samaa harjoitusta kuin viime viikolla eli kouluttaja naksutteli aina kun meni hyvin. Itsellä oli fiilis ettei seuruussa oltu juurikaan edistytty, mutta kouluttaja oli eri mieltä. Videon katsottua huomasin, että ehkäpä sittenkin jokin pienen pieni edistysaskel on otettu.

Varsinainen aihe oli tällä kertaa jäävät. Meille tutuimmat ja varmimmat liikkeet ovat seisominen ja etenkin maahanmeno. Istuminen on toki tuttu mestariluokasta, mutta on silti heikoin liike. Rallyssa kun saa antaa vartaloavun/käsimerkin on Rudi siitä selviytynyt, yhtä kertaa lukuunottamatta, jolloin itse mokasin liikkeen. Tokoa ajatellen tarvitsis saada Rudi menemään istumaan ilman vartalo- ja/tai käsiapua. Toki olisihan se hienoa myös rallyyssakin tehdä likkeet ilman käsiapuja, mutta ensiksi täytyisi keksiä lisää käskysanoja, kun on käyttänyt jo lähes kaikki sanat, mitä mieleen on tullut.

Näytettiin liikeet lyhyellä seuruulla, koska Rudin seuraaminen ei ole vielä valmis. Ensimmäisellä kerralla Rudi ei selkeästi ollut varma maahan -käskystä, joten näytti sitten leikkinkutsuasennon. Olen opettanut sen joskus sanalla kumarra, joten ihan lähellä maahan -käskyä tuo ei ole. Tämän jälkeen nähtiin lennokkaita maahanmenjao, josta kouluttajakin totesi "vau!". Nykyisin Rudin lemppariliike on maahanmeno ja sitä tarjotaan turhan usein väärissäkin paikoissa. Aina jos ei ole täysin varma niin tyrkyttää maahanmenoa. Siitä kun oli huikean hauskaa opetella vauhdikasta istu-maahan vaihtoja. Liikkeestä seisomiset olivat myös ihan hyvät, vaikka kahdesti tassutteli turhan monta askelta ennen pysähtymistä. Istuminen ei meinannut onnistua millään, edes todella isoilla vartalo -ja käsiavuilla. Vaikkei vahvin liike olekaan niin voisin sanoa, että oli jokinmoinen aivopieru silti, koska sen on osannut rallyssakin paremmin kuin nyt tunnilla.


Jatko-osa kurssista tulossa piakoin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti