Perjantaina
lähdettiin Riian ja sen siskon kanssa kohti Your Dogin mätsäreitä
Lempäälään. Edellisistä mätsäreistä taitaa olla seitsemän
kuukautta ja virallisista näyttelyistä kolmisen kuukautta. Tykkään
enemmän mätsäreistä kuin virallisista näyttelyistä niiden
tunnelman vuoksi. Eikä enää oikein innosta lähteä virallisiin
näyttelyihin, kun on vielä vähemmän merkitystä itselle kuin
aiemmin. Mätsäreistä taasen taitaa tulla jälleen jonkinmoinen
harrastus meille.
Paikkana
Your Dog on pieni, jonka takia luulin siellä menevän yksi kehä
kerrallaan. Sainkin matkalla tietää siellä pyörivänkin kaksi
kehää yhtä aikaa, pienen odottelutilan kera. Pohdin ainakin
mielessäni, että onneksi Rudi osaa nykyisin käyttäytyä. Kunnes
päästiin pieneen odottelutilaan odottamaan pienten aikuisten kehää.
Rudi haukahteli sattumanvaraisesti muutamalle koiralle ja etenkin
yhdelle tietylle, joka haukahteli muille. Tiedä sitten puolustiko
Namua, kun on ihan rakastunut siihen, puolusti kenties mua vai mikä
oli.
Rudilla oli onneksi oikein ruhtinaallisesti aikaa hiukan katsella ympärilleen ja rauhoittua. Pienten aikuisten kehä kun taisi alkaa vasta suunnilleen puoli kahdeksalta ja me päästiin parikehään melko tarkkaan tuntia myöhemmin. Kehässä Rudi oli oikein nätisti, mitä nyt korvat tahtoivat taas olla vain luimussa eikä nätisti pystyssä. Pöydällä ei aristellut ollenkaan ja siinä kohtaa näytti jopa korvatkin. Ravikin oli suhteellisen nättiä, vaikka kuvaan sattuikin juuri se kohta, kun taisi olla vähän turhan hauskaa. Saatiin punainen nauha ja nauhakehässä käteltiin toisina pois. Tyytyväinen olen Rudiin silti, kun pystyi alkuhepuloinnin jälkeen olemaan nätisti kehässä.
Rudilla oli onneksi oikein ruhtinaallisesti aikaa hiukan katsella ympärilleen ja rauhoittua. Pienten aikuisten kehä kun taisi alkaa vasta suunnilleen puoli kahdeksalta ja me päästiin parikehään melko tarkkaan tuntia myöhemmin. Kehässä Rudi oli oikein nätisti, mitä nyt korvat tahtoivat taas olla vain luimussa eikä nätisti pystyssä. Pöydällä ei aristellut ollenkaan ja siinä kohtaa näytti jopa korvatkin. Ravikin oli suhteellisen nättiä, vaikka kuvaan sattuikin juuri se kohta, kun taisi olla vähän turhan hauskaa. Saatiin punainen nauha ja nauhakehässä käteltiin toisina pois. Tyytyväinen olen Rudiin silti, kun pystyi alkuhepuloinnin jälkeen olemaan nätisti kehässä.
Kuvat © Riia & Tiia
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti